Vali vali vali... Miksi sinä et ikinä? Ja miksi aina nuo noin? Yhteiskunta, valtio, naapurit ja muut. Väärin, väärin, väärin. Kaikki on huonosti ja vituttaa. Olemme oman elämämme alttarilla uhrilampaana myrskypilvien piiskatessa ympärillämme.

Tätähän se ihmisyys monesti on. Valittamista ja pahimpien skenaarioiden maalailua. Joskus kuolemme kuitenkin.

Minä olen omaksunut uskomuksen.

Kaikki se, mihin keskitymme -> lisääntyy. Siksi en voi enää elää noin. Minun on suorastaan pakko löytää elämästä onnea ja rakkautta ja iloa ja voimaa ja mahdollisuuksia! Sillä uskon, että siten saavutan unelmani. Positiivisuus on sateenkaarisiltani kohti oman elämäni aarretta.

Ja sen tulin jakamaan kanssanne : )